- Elina Pohjola
Elina Pohjola (s.1981) on valmistunut Turun Taideakatemian mediatuotannon linjalta vuonna 2007 ja opiskelee elokuva- ja tv-tuottamista Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän valmistui taiteen kandidaatiksi keväällä 2010. Kandidaatin opinnäytetyön aihe on “Pohjoismainen yhteistyö – suomalaisen elokuvan asema pohjoismaisissa yhteistuotannoissa” ja se on ladattavissa PDF-muodossa täältä.
Elina Pohjola on työskennellyt muun muassa elokuvissa Lapsia ja aikuisia, Miehen työ, Ganes, Käsky, Haarautuvan rakkauden talo sekä Paha perhe. Lisäksi hän on opintojen puitteissa tuottanut useita lyhytelokuvia.
“Elokuva on taidemuotona ainutlaatuinen, siinä yhdistyy monen luovan lahjakkuuden näkemys teokseksi, jolla voi vaikuttaa ympäri maailmaa. Uskon, että elokuvilla voi saada aikaan muutoksen”.
Erityinen kiinnostus pohjoismaista elokuvaa kohtaan alkoi vuosituhannen alussa, Elina on suorittanut “Dogma 95 and beyond – Contemporary Danish and Nordic Cinema” -opintokokonaisuuden Kööpenhaminan yliopistossa. Sydäntä lähinnä on islantilainen elokuva, josta hän luennoi muun muassa keväällä 2009 Vaasassa järjestetyssä Islantilaisen kulttuurin festivaalilla.
Mike Pohjola
Mike Pohjola (s.1978) on käsikirjoittaja, kirjailija ja roolipelisuunnittelija, joka on opiskellut Turun yliopistossa, New York Film Academyssä ja Taideteollisessa korkeakoulussa.
Mikeltä on julkaistu romaani Kadonneet kyyneleet (2008, Gummerus), sekä kirjat Myrskyn aika (2003, Johnny Kniga) ja Sanaleikkikirja (2008, Gummerus), ja muutama roolipeli. Mike on kirjoittanut näytelmiä sekä useamman kehittelyssä olevan pitkän elokuvan. Miken omia ohjauksia ovat lyhytelokuvat A Cream Pi (1999, New York Film Academy) ja Heaven and Helsinki 2018 (2008, TaiK).
Pohjola-filmin lisäksi Mike on perustanut ruotsalaisten kollegoidensa kanssa The company P:n, joka tekee osallistuvaa draamaa ja on voittanut Emmy-palkinnon interaktiivisesta tuotannostaan Sanningen om Marika.
”Haluan kertoa tarinoita, sekä kirjojen, elokuvien, näytelmien että roolipelien muodossa. Olen kiinnostunut myös uusien kerrontatapojen kokeilusta ja kehittämisestä. Elokuvan hienous on siinä, että yhteistyönä tehty teos pysyy samana kymmeniä vuosia ja voi puhutella montaa sukupolvea aina uudelleen.”