Hiljalleen talouskriisistä toipuvassa Islannissa rikottiin elokuvissa käynnin ennätyksiä, kun elokuvateattereiden lipputulot nousivat kaikkien aikojen kovimpiin lukemiin 9,3 miljoonaan euroon. Kotimaisten elokuvien markkinaosuus nousi hieman edellisvuosiin verrattuna, ollen viime vuonna noin 11%. Kuten edellisenäkin vuonna, kahdenkymmenen suosituimman elokuvan joukossa oli kolme kotimaista elokuvaa. Suurimmat katsojaluvut keräsi Ragnar Bragasonin ohjaama Mr. Bjarnfredarson joka sai ensi-iltansa jo vuonna 2009, ja jonka on kaiken kaikkiaan nähnyt teattereissa ennätykselliset  117 688 katsojaa. Elokuva on jatkoa suosituille The Night Shift, The Day Shift ja The Prison Shift –sarjoille, joista kaksi ensimmäistä on näytetty televisiossa myös Suomessa. Toiseksi suosituin kotimainen elokuva oli The Secret Spell, ja kolmanneksi nousi konkariohjaaja Fridrik Thór Fridrikssonin Mamma Gógó, joka oli myös Islannin Oscar-ehdokas.

Norjassa jatkettiin kovan tuloksen tekemistä edellisvuosien tapaan. Hiljaisesta keväästä huolimatta kotimaisen elokuvan katsojaosuus nousi ennätykselliseen 23,2 prosenttiin. Eniten katsojia keräsivät lasten elokuvat; kymmenen katsotuimman norjalaisen elokuvan joukossa oli peräti neljä lastenelokuvaa. Suurimmat katsojaluvut eli 402 561 kävijää keräsikin Twigson Ties the Knot. Huolimatta hyvästä kotimaisen elokuvan menestyksestä, elokuvissa käytiin 13% vähemmän kuin vuonna 2009.

Tanskan elokuvavuosi 2009 oli surullisen hiljainen. Uusi vuosi 2010 toi tullessaan kolme kotimaista menestyselokuvaa. Father of Four – in Japanese Mode hallitsi tilastoja alkuvuoden keräten teattereihin kaikkiaan 430 417 katsojaa. Clown – The Movie sekä Susanne Bierin In a Better World tulivat teattereihin loppuvuodesta. Näistä ensimmäinen keräsi jo neljässä viikossa ennätykselliset 652 000 katsojaa ja otti paikkansa parin viimevuosikymmenen viiden menestyneimmän tanskalaisen elokuvan joukossa. In a Better World keräsi viime vuoden puolella katsojia 413 253. Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin, joka on omia lisäämään elokuvan suosiota ja katsojamääriä vielä jatkossakin.

Vaikka vuoden 2010 kotimaisen elokuvan katsojaosuus 22,2% oli huomattavasti edellisen vuoden 17 prosenttia suurempi, on Tanskalla vielä matkaa heille tyypilliseen noin 28% kotimaisen elokuvan katsojaosuuteen.

Ruotsin kotimaisen elokuvan katsojaosuus koki huomattavan laskun edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä voidaan selittää Millenium-trilogialla, jonka ansiosta vuonna 2009 kotimainen katsojaosuus oli poikkeuksellisen huima 32,7%. Vuonna 2010 lukema on 21%, joka on hurjasta erosta huolimatta lähellä pitkän aikavälin keskiarvolukemaa Ruotsissa. Suosituin elokuva oli Suomessakin valkokankailla nähty Snabba Cash, joka keräsi teattereihin 600 884 katsojaa. Josef Faresin Farsan tuli hyvänä kakkosena keräten katsojia 449 107.

Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä, on aika katsoa Suomen elokuvavuotta 2010. Viime vuosi jää tilastoihin historiallisen hyvänä kotimaisen elokuvan vuotena. Ensi kertaa vuonna 1969 aloitetun tilastoinnin aikana kotimainen elokuva keräsi teattereihin yli 2 miljoonaa katsojaa nostaen kotimaisen elokuvan katsojaosuuden 27 prosenttiin, kun se vuonna 2009 jäi 15 prosenttiin. Kaksi elokuvaa olivat ylitse muiden. Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit keräsi teattereihin 335 000 katsojaa, Risto Räppääjä ja polkupyörävaras myi 328 000 lippua. Top 10 -listalle mahtui lisäksi Prinsessa sekä Havukka-ahon ajattelija.

Myös elokuvissa käyntien määrä kasvoi kahdeksalla prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tästä on hyvä jatkaa meneillään olevaan elokuvavuoteen 2011.

Nordisk Film & TV Fond julkaisee vuosittain kunkin maan elokuvasäätiöiden tilaistoihin perustuvat raportit, joita on käytetty myös tämän tekstin lähteenä. NFTF:n julkaisemat raportit ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta www.nordiskfilmogtvfond.com

Lähtökohtanani oli selvittää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millä tavalla ja kuinka suurella volyymilla suomalaiset tuottajat ovat mukana pohjoismaisissa yhteistuotannoissa ja millainen on suomalaisen elokuvan maine ja arvostus muissa Pohjoismaissa? Mikä on suomalaisen tuottajan motivaatio lähteä mukaan pohjoismaisiin yhteistuotantoihin ja pitäisikö pohjoismaisen yhteistyön määrää lisätä?

Haastattelujen aikana syntyi aktiivista ja avointa keskustelua mm. suomalaisen elokuvan sisällöstä ja sen kehittämistarpeesta. Lisäksi haastateltavat esittivät hyvää pohdintaa siitä, miksi suomalaisen elokuvan asema pohjoismaisella elokuvakentällä on ulkopuolinen ja millä keinoin tilannetta voisi parantaa.

Taiteen kandidaatin opinnäytetyö on kokonaisuudessaan ladattavissa PDF-muodossa täältä.

Norjassa on puolestaan nimetty uusi kulttuuriministeri suositun Trond Gisken tilalle. Monet pitävät Giskeä Norjan elokuvateollisuuden kummisetänä; Giskellä on ollut merkittävä rooli norjalaisen elokuvan profiilin nostatuksessa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hänen tavoitteenaan oli nostaa Norjan elokuvateollisuus pohjoismaiden johtavaksi. Gisken tilalla aloittava 39-vuotias Anniken Huitfeldt kertoo seuraavansa edeltäjänsä agendaa.