Lisätietoja Talent Campuksesta täällä: http://www.berlinale-talentcampus.de/story/62/1862.html

Kuva: Mikko Vihervaara

Vuonna 2010 Prix Europan voittanut lyhytelokuvamme Baabelin metsä jatkoi festarikiertuettaan ja saavutti huomiota myös internetissä. Sen tarina ei lopu ensi vuonnakaan; seuraavan kerran elokuva on nähtävissä Singaporessa helmikuussa, ja lisäksi uusi aluevaltaus on luvassa alkuvuodesta.

Osallistuimme Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen sen aloittaneen suurproduktio 1827 – Infernal Musicalin käsikirjoituksen muodossa. Mike Pohjolan kirjoittama näytelmä sai huippuarvostelut ja jokainen esitys oli viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty. Ensi vuonna on vuorossa samaa teemaa käsittelevä romaani 1827 – Inferno, ja voi olla, että hevimusikaali nähdään jatkossa muilla näyttämöillä. Jouluaattona päättyy Turun Sanomissa ilmestyvä etko-osa 1825 – Adventti, jossa seikkaillaan paloa edeltäneessä Turussa.

Kuva: Wille Hyvönen

Loppukeväällä lähetimme kuvausryhmän Thaimaahan seuraamaan ohjaaja Wille Hyvösen kummisedän ja tämän thai-morsiamen elämää. Thaimaan kuvausjakson jälkeen kuvaussessio päättyi kesäiseen Suomeen. Työnimellä Kummisetä kulkeva elokuva on leikkausvaiheessa ja valmistuu ensi vuonna.

Mike Pohjolan omaelämäkerrallinen Jeesus-romaani ilmestyi syyskuussa ja sai paljon huomiota lehdistössä. Arvosteluissa Ihmisen poikaa kiitettiin hienosta ajankuvasta, uskonnollisen teeman kypsästä käsittelystä ja kiinnostavasta tavasta esittää kunnallispolitiikan korruptio. Kirjan leffaoikeudet optioitiin Hollywoodiin jo viime vuonna.

Tuuve Aron novelliin Merkki pohjautuva lyhytelokuva Sirocco kuvattiin loppusyksyllä. Elokuvan ohjaaja on Mikko Kuparinen ja pääroolissa on Eeva Putro. Elokuvan äänitöitä tehdään parhaillaan ja se valmistuu ensi vuonna.

Tänä vuonna myös Mike seurasi Elinaa elokuvataiteen kandidaatiksi ja poikamme Aslan Pohjola kasvoi iloisesta vauvasta energiseksi pikkupojaksi, joka puhuu, piirtää ja juoksee. Ensimmäinen elokuva on suunnitteluasteella.

Ensi vuosi alkaa työskentelyllä jälkituotannossa olevian elokuvimme parissa, sekä pitkää fiktioelokuvaamme Viimeistä päivää suunnittelemalla. Kiitos tästä vuodesta  ja satumaista joulunaikaa kaikille ystävillemme!

Toivottavat Elina, Mike ja Aslan Pohjola

Kuva: Tuomas Aro

Juryn perustelut:
”Pelkistettyä ja kirkasta kerrontaa; urbaania ahdistusta sekä näyttelijä Ylermi Rajamaan roolihahmon ryhti; lyyrisyyttä ja semmosta.”

Puita ja semmosia on Taideteollisen korkeakoulun harjoituselokuva. Se esitetään seuraavan kerran Rakkautta ja Anarkiaa –festivaaleilla 21.9 klo 21 yhdessä muiden Artova Film Festivalilla palkittujen elokuvien kanssa. Tämän jälkeen Puita ja semmosia on nähtävissä 23.9 alkavan Nordisk Panorama -festivaalin kilpasarjassa Århusissa.

Festivaalien osalta kevään kartta näyttää monipuoliselta: romanttinen dokumentti Avioliitosta näytetään Puolan Wrocklawssa järjestettävillä kansainvälisillä NEW HORIZONS -filmifestivaaleilla ensi kuussa, Baabelin metsä on Skábmagovien jälkeen nähty Arktisen upeeta –festivaaleilla Jyväskylässä, Glorian Future Shorts –näytöksessä, Cre8ive8 Youth Media Productionin näytöksessä Makedoniassa sekä hieman yllättäen myös Teatterikorkeakoulun publiikissa. Elokuvassa nimittäin ei esiintynyt kuin korkeintaan tulevia Teakkilaisia.

Syksy käynnistyy elokuussa lyhytfiktio Merkin kuvausten valmistelemisella sekä Kummisetä –dokumentin työstämisellä. Merkin kuvauksia suunnitellaan loka-marraskuulle ja Kummisedän seuraava etappi on syksyllä Tanskassa järjestettävän Twelve for the Future –workshopin ensimmäinen osa.

Mutta nyt, hyvää ja elokuvaista kesää!

Prix Europa -voittaja Baabelin metsä esitetään lauantaina 12.3 klo 12 Tullikamarilla ELO:n uudet oppilastyöt –näytöksessä. Elokuva on Taideteollisen korkeakoulun ja Pohjola-filmin yhteistuotanto.

Elina Pohjolan tuottama ja Markus Lehmusruusun ohjaama lyhytelokuva Puita ja semmosia on mukana kotimaisessa kilpailussa. Kotimainen kilpailu 8 -näytöksiä on kaksi, eli elokuva on nähtävissä sekä torstaina 10.3 klo 18 että perjantaina 11.3 klo 20 Plevnassa. Elokuvan tuotantoyhtiö on Taideteollinen korkeakoulu.

Mediafestivaali South By Southwest (SXSW) jakaa joka vuosi palkintoja interaktiivisille teoksille ja Conspiracy For Good on ehdolla mobiilisarjan palkintoon. SXSW pidetään Texasissa 11.-20.3. ja palkinnot jaetaan gaalassa 15.3.

Viimeksi The Company P voitti Sanningen om Marikalla Kansainvälisen Interaktiivisen Emmy-palkinnon parhaasta interaktiivisesta tv-palvelusta Cannesissa pidetyssä MIPTV-tapahtumassa ja nyt olemme ehdolla samassa sarjassa jälleen. Nimi tosin on vaihtunut Kansainväliseksi Digitaaliseksi Emmyksi ja kategoria Digitaalinen fiktio. Sähkösiipinen Emmy-jumalatar saattaa päätyä käsiimme 4.4. Cannesissa.

Jos Conspiracy For Good ei vielä ole tuttu, niin täällä on oivallinen video, joka selittää koko megakokemuksen muutamassa minuutissa.

Perjantaina oli festivaalien koulutuspäivä, johon tuli alalla toimivia ja sille opiskelevia ihmisiä pohjoisesta. Mahtavan Arktikum-museon kokoussali oli aamupäivällä tupaten täynnä väkeä, Kemi-Tornion ammattikorkeastakin tuli bussilastillinen opiskelijoita.

Minä puhuin ensin tunnin erittäin lyhyen elokuvan käsikirjoittamisesta ja sitten Elina sellaisen tuottamisesta. Molemmilla oli tietysti esimerkki-casena Baabelin metsä, jonka itse näytinkin monta kertaa. Yleisö oli innostunutta ja esitti paljon kysymyksiä. Oheisessa Lapin kansan artikkelissa on esitelmistä hiukan tiivistelmää.

Hauskaa oli tietysti sekin, että pääsimme tapaamaan elokuvan rovaniemeläistä työryhmää, Lapin yliopistosta ja Lapin elokuvakomissiosta saatuja loistavia tyyppejä. Tämä oli siis myös elokuvan Lapin ensi-ilta.

Perjantaina elokuva näytettiin vielä kerran lyhytelokuvanäytöksessä ja lauantaiaamuna lastenelokuvan alkukuvana. Lauantaina myös Mahdi Hajizadeh ja Eugenia Carratalá, kaksi elokuvan näyttelijöistä, olivat paikalla kukitettavana.

Viimeksi kävimme Rovaniemellä elokuisessa helteessä, nyt siellä oli kymmenen asteen pakkaset ja satoi lunta. Tosin viileä siellä Santavaaran laella oli jo kesäiltanakin. Lapissa kuvaamisesta on jäänyt meille tosi hyvät fiilikset ja toivotaan, että päästään sinne pian uudestaankin!

Molemmilla meistä on runsaasti kokemusta elokuvafestareista, mutta tv-puolen festivaalit eivät olleet entuudestaan kovinkaan tuttuja. Prix Europa on hyvä paikka tutustua tähän maailmaan, onhan se Euroopan suurin julkisen television, radion ja uusmedian tapahtuma. Suurimman yllätyksen tarjosi prosessi, jolla kunkin sarjan voittaja valitaan; Prix Europa on tekijöiden festivaali. Jury koostuu ohjelman tekijöistä, jotka katsovat tai kuuntelevat oman kilpailusarjansa kaikki ehdokkaat. Äänestäminen vaatii 100% läsnäoloa katseluissa ja keskusteluissa. Tarkkailijana tapahtumaan saa osallistua kuka tahansa, joten suljettujen ovien takana kokoontuvasta salakerhosta ei ole kyse.

Baabelin metsä kilpaili Languages Through Lenses -sarjassa, ja elokuvien lyhyyden vuoksi katselut, keskustelut, äänestys sekä top kolmen julkistus mahtui yhteen päivään eli sunnuntaille 17.10. Katsoimme viisitoista elokuvaa kolmessa viiden elokuvan jaksossa, jonka jälkeen kaikista keskusteltiin.

Aluksi vierastin tätä metodia, koska se mahdollistaa yksittäisen elokuvan selittämisen kollektiivisesti hyväksi tai huonoksi. Lisäksi jokainen elokuva saa äänestäjien silmissä kasvot, sekä hyvässä että huonossa. Vierastaminen vaihtui nopeasti innostukseksi. Keskustelu oli vireää, mielenkiintoista ja asiallista. Kaikkia teoksia sekä kehuttiin että kritisoitiin, aiheesta. Intensiivinen keskustelu oli inspiroivaa ja prosessin jälkeen jäi hyvä olo siitä, ette me tekijät itse annamme jokaiselle elokuvalle, omaamme lukuunottamatta, pisteitä 1-10 väliltä viidessä kategoriassa.

Kun iltatilaisuudessa hulppeassa Sony Centerissä Potsdamer Platzilla selvisi että elokuvamme on kolmen parhaan joukossa, alkoi palkintogaalan odotus. Viikko kului nopeasti workshopeissa, seminaareissa ja muiden kategorioiden ohjelmia seuratessa. Iltaohjelma piti sisällään muun muassa vastaanotot sekä Ranskan että Pohjoismaiden suurlähetystössä. Jälkimmäisessä oli yhtenä erikoisohjelmana islantilaisen radiokuunnelman kuuntelu, mikä oli erityisen mieluisa lisä minulle.

Palkintogaala järjestettiin festivaalikeskuksena toimineen Haus des Rundfunksin konserttisalissa ja puitteet olivat hienot. Tilaisuuden juonsi YLEn toimittaja Jussi-Pekka Rantanen. Kategoriamme palkinto jaettiin ensimmäisenä, ja lavalle nouseminen sujuikin pienten kommellusten merkeissä: kummalta puolelta lavalle noustaan, mikä on oikea ajoitus? Loppu hyvin kaikki hyvin, lavalle päästiin ja kiitospuheidemme jälkeen The Forest of Babel näytettiin koko juhlayleisölle isolta kankaalta.

Nyt kun tuotantoprosessi on takana ja elokuva vapautettu, fiilis on hyvä. Koko prosessi alkaen Amsterdamissa tapahtuneesta kehittelystä, jatkuen Lapin kuvausten kautta Berliinin ensi-iltaan, on ollut hyvin opettavainen, mutta silti hauska ja lämminhenkinen. Jos Berliinin voitto on tuotannolle merkittävin askel, niin ensi viikolla on prosessin mukavin vaihe: elokuva näytetään Rovaniemellä Arktista Vimmaa -festivaaleilla ja paikalla on tähtinäyttelijöidemme lisäksi mahtava paikallinen työryhmämme. Elokuva palaa kotikonnuilleen.